torstai 26. huhtikuuta 2012

Tää kaikki maistuu puulta niinku kilometrilaku

On vähän tyssänny treenimotivaatio. Onneks huomenna lähdetään leirille niin josko se sieltä löytyis taas..

Sunnuntaina oli Tiinan porukan tottikset ja nappasin Porvoon-Veeran mukaan :) Kiitos vaan matkaseurasta!
Tehtiin taasen Pepen kanssa patoamisen kautta seukkua ja kolmesti päästiin kentälle. Ekat kaksi kertaa oli vapaana ja karkas.. Kolmannella kerralla laitoin pitkään liinaan ja teki ihan hyvin. Löysähkö se vähän oli mutta henkilöryhmässäkin pysyi paikka ja kontakti vaikka mentiin ihan läheltä ihmistä.

Sit ollaan me vähän sen jälkeenkin tokoiltu. Kotona noutoa (pitoa ja eteen tuontia) ja ai että on upee! Ei oo enään mikään löysä vino törmäävä eteenistuminen ja löysä ote vaan salamannopea kapulan nosto ja heti kun kapula on saatu suuhun niin ajatus on mun eteen istumisessa. Sitten se jähmettyy mun edessä tuijottamaan mua ja palkkaan sen leuan alta lelulla. Se on magee! ;) Ei olla otettu ulkona iskunoutoa tai mitään muutakaan. En oo jaksanu ajatella kentällä niin ollaan tehty vaan luoksaria ja seukkua. Tötsät ei enää ihmetytä niin paljoa. Oon koittanut saada ihmishäiriötä tötsien lisäks. Liinassa se ei lähde karkuun niin helpolla muutenkaan. Leirillä toivon saavani puuttua ihan kunnon nykäisyllä siihen karkaamiseen. Siellä kun on tottiksissa paljon vieraita ihmisiä niin tehdään joku kunnon häiriötreeni. Vieraat ihmiset saa aina aikaan sen, että Pepe alkaa esittämään jotain ihme kovanaamaa ja vittuilee "ei äitee tartte kuunnella"!

Sit ollaan me kakeja otettu kans :) Se on keksiny m-i vaihtoon semmosen ihan oman tsydeemin missä se loikkaa muutaman sentin taaksepäin. Tätä oon lähteny korjaamaan ihan vaan sillä et oon siirtyny lähemmäs koiraa. Ongelma poistu heti. Täytyy vaan pitää se matka nyt lyhyenä.
VOI-EVL kaket onnaa. Toi osaa jo jokaisen vaihdon 2-3m. Mutta hiljaa hyvä tulee. Se meinaan hyppää niissäkin helposti taaksepäin. Oon saanu sen patoamaan niissäkin, eli lelun kanssa tehdään. Mutta lelun kanssa kaket tuntuu jotenkin tosi hurjalta, Pepen kaasujalka on aika painava...
 Mutta onhan se noin parempi että se liikkuu taaksepäin, pahempi se ois jos se etenis. Se on oppinut vaihdoissa peruuttamisen sillä että oon nyt ottanu lenkillä tositosi paljon peruuttamista, ihan kakeja ajatellen siis. Se on osannut sen aina mutta haukkunut samalla. Nyt oon opettanut sen peruuttamaan hiljaa jolloin siitä on tullut ns. hallittu liike. Sit oon saattanut sanoo "mene mene mene maahan". "Mene" on siis se meidän peruutuskäsky. Mutta joo lisää namilla tekniikkaa niin pepen kakeista tulee kyl tosi hyvät! Kun suurimmassa osassa vaihdoista tekniikka on jo ihan luonnostaan sillä niin hyvä.

Katellaan lisää leirin ja VAPUN jälkeen :) Vapun viettoon Tampereelle<3

Ei kommentteja: